Professori Tauno Kekäle, Vaasan yliopisto

Tauno Kekäle on Vaasan yliopiston tuotantotalouden professori. Hänen erikoisalaansa on tuotekehittely. Tällä hetkellä hän tutkii verkostoituneen tuotekehityksen johtamista sekä tiimeissä oppimista. Kekäleellä on takanaan pitkä työkokemus. Ennen yliopistouraansa hän on työskennellyt 14 erilaisessa organisaatiossa.

Kekäleen esitelmän pdf-muodossa löydät klikkaamalla otsikkoa: Kuka oppii mitä? Osaaminen ja luovuus pk-yrityksissä.

Teatteriryhmä Putket suorina, Levón-instituutti

Mikael Alaviitala on Vaasan yliopiston markkinoinnin laitokselta valmistunut kauppatieteiden lisensaatti. PK-yritysten kiire ja kyllästyminen tavanomaiseen koulutukseen johtivat siihen, että hän kehitti tilalle näytelmään pohjautuvan koulutusidean, jossa huvi ja työ yhdistyvät. Näytelmän PUTKET SUORINA on kirjoittanut näyttelijä Peter Snickars Alaviitalan ajatusten pohjalta. Molemmilla esiintyjillä on takanaan pitkä teatteriura. Kalle Eklund (Sixten) on paitsi esiintynyt lukuisissa kesäteattereissa myös itse ohjannut näytelmiä. Emil Hietanen (johtaja) opiskelee teatterialaa ja on esiintynyt Wasa Teatterissa ja kesäteattereissa.

Näytelmä kertoo Sixtenistä ja hänen esimiehestään (johtaja)pienessä, johtajan isältään perimässä metalliyrityksessä. Esitteen löydät klikkaamalla tästä.

Dosentti, FT Veijo Hietala, Turun yliopisto

Veijo Hietala on filosofian tohtori, joka on toiminut yliopisto-opettajana yli 20 vuotta. Hietala on luennoinut kaikissa Suomen yliopistoissa sekä pitänyt satoja vierailuluentoja ja esitelmiä erilaisissa tilaisuuksissa ja instituuteissa. Hänen päätoimensa on Turun yliopiston mediatutkimuksen laitoksella. Lisäksi hän on elokuva- ja televisiotieteen dosentti Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa. Peruskoulutukseltaan taiteentutkijana häntä kiinnostaa luovuus ja luova ajattelu. Hän kertoo suunnitelleensa väitöskirjaa taiteen luovuusteorioista mutta päätyneensä sittemmin väittelemään elokuvien psykologisista vaikutusteorioista. Elokuvatutkimuksen lisäksi Hietala on kirjoittanut ja luennoinut taiteellisesta ja tieteellisestä luovuudesta. Luennossaan Hietala pohtii, mitä luovuus ja luova ajattelu oikeastaan ovat, ja toimivatko perimmältään samat luovuuden perusprosessit arjen pikkuaskareissa kuin taiteessa tai liike-elämässä. Luennossa selvitetään kansantajuisesti 1980-luvulla alkunsa saanutta ”yleisen luovuuden” teoriaa ja käytäntöä sekä korostetaan vahvojen tunteiden sekä tunnepitoisten mielikuvien ja päämäärien merkitystä erityisesti luovassa bisnesajattelussa.

Professori Timo Airaksinen, Helsingin yliopisto

Timo Airaksinen on Helsingin yliopiston filosofian professori, jonka erikoisalana on etiikka ja yhteiskuntafilosofia. Akateemisten töiden lisäksi Airaksinen on kirjoittanut yleistajuista, aikamme ilmiöitä pohdiskelevaa kirjallisuutta. Näissä kirjoituksissaan hän on pohtinut laajasti yhteiskuntaan ja elämään liittyviä teemoja, esimerkiksi minuutta, onnellisuutta, vanhuutta ja rakkautta. Hän on niin ikään kirjoittanut filosofian ja elämänkatsomustiedon oppikirjoja lukioon ja yliopistoon. Nykyisin Airaksista kiinnostaa tekniikan ja onnellisuuden filosofia. Luennossaan Airaksinen tarkastelee luovuutta, neroutta, keksintöjä ja innovaatioita sekä niiden historiaa ja käsitteellisiä eroavuuksia. Käytännön esimerkkien avulla hän selittää syitä, miksi innovaatiosta pitää puhua, ja kertoo, miten innovaatiota ymmärretään oikein. Luentonsa lopuksi Airaksinen esittelee tulevaisuuden innovaatiotalouteen liittyviä pohdintoja.

Airaksisen luentomateriaalin löydät pdf-muodossa klikkaamalla otsikkoa: Luovuuden ja innovaatioiden käytännöt ja teoria.

DI Pentti Söderlin, Pentti Söderlin Consulting, Helsinki

Pentti Söderlin on diplomi-insinööri ja liikkeenjohdon konsultti, jolla on yli 30 vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnissa. Konsulttina hänen erikoisalanaan on tuotekehitykseen ja innovointiin liittyvät toimeksiannot. Tähän alueeseen liittyviä toimeksiantoja ovat olleet uuden liiketoiminnan kehittäminen, tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatioiden toiminnan parantaminen, sekä erilaiset ideointi- ja innovointimenetelmät. Näissä kohteina ovat olleet sekä tuotteet, toiminnalliset prosessit, erilaiset palvelut sekä organisaatiot. Kotimaan lisäksi hänellä on ollut toimeksiantoja myös ulkomailla, kuten UNIDOn ja Euroopan komission eri pääosastojen tehtävissä. Luennossaan Söderlin tarkastelee luovaa ongelmanratkaisua ja innovointia käytännön näkökulmasta sekä esittelee eräitä usein hyödynnettyjä menetelmiä liiketoiminnan ja tuotteiden kehittämisessä.

Pentti Söderlinin luento löytyy pdf-muodossa klikkaamalla alla olevaa otsikkoa: Luovat ongelmanratkaisutekniikat - miten innovoidaan?

Johtaja Jouko Havunen, Levón-instituutti

Jouko Havunen on kauppatieteiden lisensiaatti ja HTM-tilintarkastaja, joka on pitkään toiminut Vaasan yliopiston Levón-instituutin johtajana. Vuosina 1998-1999 Havunen toimi BIC Botnian(EU:n rahoittama Business and Innovation Center) toimitusjohtajana. Hänellä on lukuisia luottamustehtäviä erilaisissa liike-elämän järjestöissä.

Havusen tervetulotoivotus löytyy linkin takaa tästä: Tervetuloa!

Tutkija Ville Tuomi, Vaasan yliopisto

Ville Tuomi on vaasalainen tutkija, joka valmistelee väitöskirjaa laatujohtamisesta Vaasan yliopistossa tuotantotalouden laitoksella. Tuomi on työskenellyt erileisissa koulutus- ja kehittämistehtävissä pitkään tehden selvityksiä, tieteellisiä julkaisuja, koulutusta ja konsultointia. Laatuasioiden lisäksi hänen suosikkiteemojaan ovat olleet strategioihin ja asiakkuuksiin liittyvät asiat. Luennoidessaan luovuudesta Tuomi keskittyy siihen, miten luovuutta saa esille, mikä luovuutta estää ja mikä edistää. Lähtökohtana on, että mikä tahansa kehittäminen tarkoittaa jonkinasteista muutosta, ja muutos onnistuu yrityksen tai muun organisaation kannalta paremmin, jos sitä ei tehdä kaavamaisesti.

Ville Tuomen esityksen pdf-muotoisena löydät klikkaamalla alla olevaa otsikkoa: Luovuutta yrityksen kehittämiseen. Irti vanhasta ja uudenlaiseen toimintaan.

Johtaja Satu Lautamäki, Länsi-suomen muotoilukeskus Muova, Vaasa

Satu Lautamäki on kauppatieteen tohtori, joka johtaa Vaasassa sijaitsevaa Taideteollisen korkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteistä yksikköä, Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovaa. Arkityössään hän siis johtaa luovaa organisaatiota, mutta lisäksi luennoi brändeistä, kuluttajakäyttäytymisestä ja teollisesta muotoilusta erilaisissa yritys- ja koulutustilaisuuksissa. Lautamäki työskentelee kansainvälisissä tutkimus- ja kehitysprojekteissa, joissa kehitetään innovatiivisia ratkaisuja yritysten ja yhteiskunnan ongelmiin. Luennossaan hän tarkastelee, mitä mahdollisuuksia muotoilu tarjoaa yrityksille.

Lautamäen luentomateriaali löytyy pdf-muodossa klikkaamalla otsikkoa: Muotoilun mahdollisuuksia.

TJ Pauli Ojala, Nordautomation Oy

Pauli Ojala johtaa Kristiinankaupungissa ja Alajärvellä toimivaa, noin 100-henkilöä työllistävää Nordautomation Oy:tä, jonka liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa. Nordautomation tuottaa tukinkäsittelyyn teknisiä ratkaisuja, joissa pyritään yhdistämään huippuluokan suorituskyky toimintavarmuuteen ja kestävyyteen. Yritys onkin johtava tukinkäsittelytekniikan tekijä Pohjoismaissa, ja sen referenssilista on pitkä ja painava. Ojala on mukana useissa erilaisissa koulutus- ja kehitysprosesseissa. Hän kuuluu myös Vaasan yliopiston Levón-instituutin johtokuntaan. Ojala on pitkään ollut kiinnostunut innovaatioista, yrittämisestä ja luovuudesta. Luennossaan Ojala tarkastelee näitä teemoja ja esittelee, miten niitä on sovellettu hänen johtamansa yrityksen toiminnassa.

Ojalan luentomateriaali löytyy pdf-muodossa klikkaamalla otsikkoa: Yritysarjesta arkiluovuuteen: Puun pitää juosta.

Professori Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto

Hannu Katajamäki työskentelee Vaasan yliopistossa aluetieteen professorina. Hän on erikoistunut maaseudun uusien mahdollisuuksien pohdintoihin. Tästä aihepiiristä Katajamäellä on useita julkaisuja. Hän myös osallistuu maaseudusta käytävään keskusteluun seminaareissa, sanomalehdissä ja sähköisissä viestimissä. Luennossaan Katajamäki erittelee suomalaisen maaseudun uusia toiminnallisia suuntia sekä pohtii maaseudun luonnetta osana suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaista luovuutta.

Katajamäen luentomateriaalin pdf-muodossa löydät klikkaamalla alla olevaa otsikkoa: Laadun ja uskalluksen maaseutu.

KTT , lehtori Timo Mantere, Vaasan yliopisto

Timo Mantere on Töysäläissyntyinen Kauppatieteiden tohtori, jonka päätyö on Vaasan yliopiston Sähkö- ja automaatiotekniikan laitoksella. Mantere on kiinnostunut optimointimenetelmistä, geneettisistä algoritmeista, kuvan ja signaalinkäsittelymenetelmistä, sekä pörssikurssien analysoinnista. Luennossaan hän esittelee Vaasan yliopiston automaatiotekniikan tutkimusprojekteja, mm. LEDivalaistuksen käyttämistä kasvihuoneissa, teknisten ongelmien optimointia geneettisillä algoritmeilla sekä lääketieteellistä kuvantamista lähi-infrapunalla, yms. mielenkiintoisia automaatiotekniikan sovelluksia.

Mantereen esityksen löydät klikkaamalla oheista linkkiä: Auto 2007

Erikoistutkija Reijo Kallio, Vaasan yliopisto

Reijo Kallio on Vaasan yliopiston erikoistutkija, joka valmistelee väitöskirjaa tiedon järjestyksistä ja luomisesta Vaasan yliopiston tietotekniikan laitokselle. Kallio on toiminut Vaasan yliopistossa (ja Vaasan läänissä) suunnittelu- kehittämis- ja johtamistehtävissä. Hän ollut myös perustamassa ja johtamassa mm Innovaatio ja tuotekehitysyhdistystä, Inno-Botniaa, tietojenkäsittely-yhdistys ETKYä ja Lääninkirjasto Sukkulaa, joka toi Vaasan läänin kirjastot ensimmäisenä nettiin ja ”Suomen kartalle”. Luennossaan Kallio pyrkii löytämään oleellisen ja keskittymään prosesseihin, joilla uusia asioita saadaan luoduksi. Hänen mielestään luovuutta ei voi opettaa Power-pointilla, vaan se vaatii ongelmakeskeisempää oppimisympäristöä ja lähestymistapaa.

Kallion esitys löytyy pdf-muotoisena klikkaamalla seuraavia otsikoita:
Käytännön IPR
Innovaatiot
Käytännön IPR-kalvot
Luovuus kalvot

Psykologi Helena Katiska, Salla

Helena Katiska on toiminut Sallan kunnan terveyskeskuspsykologina 21 vuotta. Peruskoulutukseltaan hän on psykologian maisteri. Sen lisäksi hän on suorittanut työnohjaajan ja työyhteisönohjaajan koulutuksen ja toiminut alueensa ainoana työnohjaajana. Marraskuussa 2007 Katiska valmistuu psykoterapeutiksi. Katiska on opettanut eritasoisissa kouluissa ja oppilaitoksissa sekä toiminut ammatinvalinnan psykologina. Lapin yliopistossa hän on useita vuosia luennoinut perusterveydenhuollon psykologiasta. Luennossaan Katiska selventää luovuus-käsitteen merkitystä ihmisille sekä teoreettisesti että käytännön esimerkein.

Katiskan luentokalvot löytyvät pdf-muodossa klikkaamalla otsikkoa: Luovuus arjen pienissä ja suurissa asioissa.

Professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto

Hannu Piekkola on Vaasan yliopiston kansantaloustieteen professori, jonka erikoisalana on aineeton pääoma, kasvu ja työn taloustiede. Piekkola johtaa laajaa EU:n FP7 puiteohjelman todennäköisesti rahoittamaa hanketta "Intangible capital and innovations: drivers of growth and location in the EU". Tutkimuksessa tarkastellaan aineetonta pääomaa yhdeksässä Euroopan maassa sekä yrityksistä käsin että kansallisesti. Piekkola on tarkastellut alueiden kilpailukykyä aikaisemmissa töissään Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa. Hänellä on siten laajaa yritysten kasvuympäristöön perustuvaa aineistoa osaamispääomasta. Tärkeä osa osaamista on myös työn organisointi yrityksissä ja palkkauksen kehittäminen kannustavaksi. Toisaalta luovuus edellyttää myös yhteistyötä eikä vain yksilöllisiä kannustimia. Luennossaan Piekkola tarkastelee osaamispääoman käsitettä ja alueiden kilpailukykyä koskien erityisesti Kuusiokuntia. "Onnellisuutta on olla mukana, yhteisesti, globaalin maailman tarjoamissa mahdollisuuksissa luoda uutta".

Piekkolan esitelmämateriaalit löydät klikkaamalla alla olevaa otsikkoa: Aineeton pääoma ja luovuus. Kuusiokuntien kilpailukyky.

Professori Vesa Puhakka, Oulun yliopisto

Vesa Puhakka on Oulun yliopiston yrittäjyyden professori. Hän tutkii uuden liiketoiminnan luomista, liiketoimintamalleja ja menestymisen edellytyksiä. Puhakka on opettanut yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, Mba-ohjelmissa ja yrityksissä. Hänen erityisalueinaan ovat luovuus, osaamisen muuntaminen liiketoiminnaksi sekä kasvuliiketoiminnan synnyttäminen. Puhakka voitti 2003 palkinnon parhaasta yrittäjyyteen liittyvästä väitöskirjasta maailmassa. Luennossaan Puhakka tarkastelee organisationaalista luovuutta otsikolla: "Kuinka minusta tuli asiantuntija, ja työni muuttui tylsäksi – asiantuntijuuden ja luovuuden paradoksit". Työssä vaaditaan nykyään yhä enemmän uuden luomista ja kykyä kyseenalaistaa. Samalla ihmisten mielissä elää kuitenkin mielikuva tehokkuudesta ja tuloksesta - ja "kovasta työmiehestä". Seurauksena on ristiriitainen tilanne, jossa ihmisillä on jatkuva kiire. Kiireen takia uuden luominen pitä tehdä vapaa-ajalla.Puhakka pyrkii hahmottamaan näitä ristiriitoja ja tarjoamaan keinoja, joilla organisationaalista luovuutta voidaan tukea.

Puhakan luentomateriaalin pdf-muodossa löydät klikkaamalla alla olevaa otsikkoa:
Kuinka minusta tuli asiantuntija, ja työni muuttui tylsäksi – asiantuntijuuden ja luovuuden paradoksit